Nimi ja sukupuoli: Radjet Lime, tamma
Rotu ja väri: Holstein, punarautias
Säkäkorkeus: 171 cm
Syntymäpäivä ja ikä: 21.12.2011 (VARL)
Omistaja: averice, VRL-11506
Kasvattaja: Lime 
Kotitalli: kotitalli
Koulutustaustat ja kilpailutaso:
Koulutettu Tallilla, koulutus päättynyt sillon tällön
Kilpailee aluetasolla esteratsastuksessa
RE: 160 cm
Silloin ihan pienenä varsana..
Mitä, minäkö? Synnyin Pohjois-Saksassa kauan sitten äitini helmoissa lumisena ja kylmänä päivänä hieman ennen joulua. Äitini aina kertoi minulle, että olin hänen paras joululahjansa ikinä. Hontelojalkaisena varsana äitini kutsui minua kaikilla mahdollisilla nimillä, mutta nimekseni vakiintui Radjet Lime ja tutuille olin vain Raku. Minut oli kuulemma jo ennen syntymääni varattu Suomeen, jonne jouduinkin lähteä heti kun äitini oli valmis minusta luopumaan. Lentomatka tänne pohjoiselle pallonpuoliskolle oli pelottava, mutta jännittävä kokemus.
Olen aina ollut ketterä ja pirun nopea, varsasta lähtien. Jos olen jonnekkin päättänyt lähteä, sen myös tein, silmänräpäyksessä. Hieman hankalakin silloin taisin olla tämän luonteenpiirteen takia.. Lisäksi olin äärettömän perso ruualle, mitä olen kyllä yhä edelleen. Kun lento oli perillä kylmässä, loskaisessa ja tuulisessa paikassa nimeltään Suomi, olin varma että viihtyisin täälä. Olen aina pitänyt lumesta, vaikka tämä ei ihan sitä ollutkaan. Minulla ei vielä ollut aavistustakaan että myös täältä löytyy sellainen lämmin kausi, mitä he kutsuvat kesäksi. Silloin on aivan liian kuuma minun mieleeni. Pitkän lentoreissun jälkeen minut tuli hakemaan pienikokoinen ihminen, jota avericeksi kutsutaan. Siitä alkoi toinen reissu, joka ei onneksi ollut aivan yhtä pitkä, ja sen taitoin sellaisessa kopissa, jossa oli ihan liian vähän tilaa minun makuuni.
..mutta entä tänään?
Elämä täällä on osoittautunut ihan mukavaksi. Tietenkin ikävöin äitiäni ja entistä mammaani, ja se nimenomainen kesä, joka on täynnä itikoita, häiritsee eniten. Mutta minulla on täälä uusia kavereita, sekä paljon tekemistä. Näin vilkkaalle nuorelle tytölle sitä pitääkin keksiä! Pidän myös uudesta mammastani, hän on ihan mukava. Ensimmäiset päivät vierastin vähän jokaista, mutta uusi mammani istui kanssani monta tuntia ja vaan selitti jotain asioita! En ala luottamaan kovin helposti näihin kaksijalkaisiin, mutta pakko myöntää, se teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen. Nimenomaan, olen hieman epäröivä kaikkea uutta kohtaan.
Niinkuin ennemmin jo kerroin, olen hyvin perso ruualle. En minä mikään ahmatti ole, olen tamma joten tietenkin seuraan tarkasti linjojani! Mutta kukaan muu karvainen olento ei kyllä koske ruokaan ennen minua. Pomottavako? En, olen vain oman arvoni tunteva neiti. Ai niin, se mun piti kertoa, että mamma on sanonut että olen esimerkillinen nuori jos vain ollaan johdonmukaisia! Mitäköhän sekin tarkoittaa.. Ei mitään hajua, mutta jotenkin noin se aina selittää. Silloinkun joku harjailee tai jotain muuta vastaavaa tässä mun lähellä häärii, niin olen kyllä kuulemma hyvin sosiaalinen. Olen äärettömän kiinnostunut siitä mitä siinä puuhataan ja osallistuisin mielelläni itsekin niihin touhuihin. En tee kenellekään mitään pahaa ikinä, kiltti kun olen, mutta ehkä välillä hieman hidas tajuamaan jotain asioita mitä minulta pyydetään. Jalkojen nostoa ja niiden putsausta en ole ikinä tajunnut, eihän minua ole tehty seisomaan kolmella jalalla. Jopa perheen pienimpiä on uskallettu päästää minua silittelemään suuresta koostani huolimatta, sillä minuun voi luottaa kuin peruskallioon, olen hyvin varovainen teidän kaksijalkaisten suhteen. Te vaikutatte niin helposti rikki meneviltä.
Ratsastajan täytyy olla pehmeä, siitä olen nirso. Olen hyvin herkkä avuille, enkä pidä siitä että jatkuvasti poukkoillaan miten sattuu. Kun minulta osaa oikein pyytää, näytän myös että osaan vaikka ja mitä. Esteistä olen aina ollut hyvin kiinnostunut, kuten myös sukuni ja olen siinä hommassa voittamaton, ainakin omasta mielestäni. Esteet jotenkin vain.. Ne vain iskevät! Vaikka muuten ratsastaessa olen ehkä enemmän laiska kuin aktiivinen, tahti muuttuu aivan täysin kun eteen tökätään kaksi tolppaa ja puomi tai pari. Osaan, nuoresta iästäni huolimatta, itsekin laskea hyvin askeleet esteelle, mutta hyppään vaikka kilometrin päästä jos niikseen sattuu. Olen myös hyvin varovainen jaloistani, sillä enhän herkkänä hevosena voi niitä kolhia. Kuka tahansa ei kuulemma selkääni uskalla istua esteillä, sillä minulta saattaa välillä unohtua ratsastajan kuunteleminen ja vauhtikin voi olla päätä huimaava. En minä edelleenkään mitään pahaa tarkoita, minä vain unohdan!
Radjet Lime on virtuaalihevonen - Radjet Lime is a sim-game horse